10.11.2010

Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikan lautakunnan tiejaoston päätös

Honskbyn tiekunnan osakkaat A, B ja C valittivat Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikan lautakunnalle (jäljempänä tielautakunta) tiekunnan vuosikokouksessa tehdyistä päätöksistä ja lausuivat, että tiekunnan 4.5.2007 pidetyssä vuosikokouksessa oli tapahtunut menettelyvirheitä muun muassa päätettäessä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä, koska päätöksentekoon oli osallistunut myös tiekunnan toimielimiin kuuluvia tieosakkaita. Tielautakunta totesi, että tiekunnan kokouksessa oli menetelty valituksessa kerrotulla tavalla ja määräsi päätöksessään, että tiekunnan vuosikokous oli pidettävä uudelleen.

Vantaan käräjäoikeuden maaoikeutena 28.8.2008 antama tuomio

Maaoikeus, jonne tiekunta valitti ja vaati tielautakunnan päätöksen kumoamista, lausui, että tiekunnan kokouksessa vastuuvapaudesta oli päätetty siten, että hoitokunnan jäsenet olivat osallistuneet päätöksentekoon. Yksityisistä teistä annettu laki ei sisällä asiaa koskevia jääviyssäännöksiä. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin todettu, että toimielimen jäsenten ei tule osallistua tili- ja vastuuvapautta koskevaan päätöksentekoon.

Mainitulla perusteella maaoikeus katsoi, että hyvästä hallintotavasta ja yleisistä oikeusperiaatteista seurasi, että toimielimen jäsenten ei tullut osallistua oman toimielimen vastuuvapautta koskevaan päätöksentekoon. Maaoikeus piti tiekunnan kokouksessa noudatettua menettelyä virheellisenä. Maaoikeus ei muuttanut tielautakunnan päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Elina Lampi-Fagerholm ja maaoikeusinsinööri Sampo Hatunen (eri mieltä) sekä lautamiehet Sirkka Suni ja Arto Kohijoki (eri mieltä).

Eri mieltä oleva maaoikeusinsinööri Hatunen lausui, että yksityisistä teistä annetussa laissa ei ole jääviyssäännöksiä. Teoksessa Aalto-Setälä - Martikainen - Rankamo: "Yksityisen tien tienpidon käsikirja" todetaan, että jokainen tieosakas voi osallistua päätöksen tekoon, vaikka se koskisi häntä itseään. Sen sijaan hyvät tavat vaativat, että toimitsija tai hoitokunta eivät voi osallistua tiekunnan tilien hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon. Suoranaista estettä ei laista ole saatavilla. Samansisältöinen kannanotto on sisällytetty Suomen tieyhdistyksen teokseen "Tiekunta ja tieosakas, 2004". Asunto-osakeyhtiölain mukaan sen sijaan tällaiseen päätöksen tekoon ei saa osallistua yhtiön hallitus.

Tästä asiasta oli äänestetty tiekunnan vuosikokouksessa ja suuri enemmistö oli myöntänyt vastuuvapauden hoitokunnalle, joten sillä seikalla, olivatko hoitokunnan jäsenet ottaneet osaa äänestykseen vai eivät, ei ollut ollut merkitystä äänestyksen lopputuloksen kannalta. Tieosakkaalla on äänestyksen lopputuloksesta huolimatta mahdollisuus saattaa asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi, jos hän katsoo hoitokunnan toiminnan aiheuttaneen osakkaalle vahinkoa. Valittajat eivät olleet oikeussuojan tarpeessa.

Kun yksityisistä teistä annetussa laissa ei ole selvää säännöstä, joka kieltää hoitokunnan jäsenen osallistumasta vastuuvapaudesta päättämiseen eikä muuhunkaan myös itseään muuten koskevaan äänestykseen, ei menettelyä voida pitää lainvastaisena. Tiekunnat toimivat maallikkovoimin eikä niiden asiantuntemus oikeudellisissa asioissa aina ole erityisen korkealla, mikä on syytä ottaa asiaa harkittaessa huomioon. Honskbyn yksityistiekunnan 4.5.2007 pitämän vuosikokouksen päätöstä ei tule muuttaa tältä osin. Maaoikeusinsinööri hyväksyi tiekunnan valituksen.

Lautamies Arto Kohijoki oli samaa mieltä kuin maaoikeusinsinööri Hatunen.

Perustelut

1. Asiassa on Korkeimmassa oikeudessa kysymys siitä, onko yksityisistä teistä annetussa laissa (jäljempänä yksityistielaki) tarkoitetun tiekunnan toimielimenä olevan hoitokunnan jäsen esteellinen osallistumaan tiekunnan vuosikokouksessa tieosakkaana päätökseen, joka koskee tilityksen hyväksymistä edelliseltä varainhoitokaudelta. Yksityistielaissa ei ole säännöksiä tällaisesta esteellisyydestä.

2. Asiassa on siten arvioitava, onko esteellisyyttä koskevien nimenomaisten säännösten puuttumisesta huolimatta perusteltua katsoa, että tiekunnan kokouksessa on tältä osin noudatettava vastaavaa esteellisyysperustetta kuin muun muassa osakeyhtiö- ja yhdistyslaeissa on säädetty tili- ja vastuuvapauden myöntämistä koskevan päätöksenteon osalta. Osakeyhtiössä osakkeenomistaja tai hänen asiamiehensä ei saa yhtiökokouksessa äänestää asiassa, joka koskee hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvastuusta tai muusta velvoitteesta yhtiötä kohtaan (osakeyhtiölain 5 luvun 14 §:n 1 momentti). Vastaava säännös on voimassa osuuskunnan jäsenen suhteen (osuuskuntalain 4 luvun 8 §:n 1 momentti). Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja tai hänen valtuutettunsa ei saa yhtiökokouksessa äänestää asiassa, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä osakkeenomistajalle itselleen (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 15 §:n 1 momentin 2 kohta). Yhdistyksessä hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa (yhdistyslain 26 §:n 2 momentti).

3. Yksityistielain 67 §:n 2 kohdan mukaan toimitsijamiehen tai hoitokunnan tehtävänä on pitää tiliä tiekunnan tuloista, menoista, varoista ja veloista sekä esittää tarkastettavaksi tilitys edelliseltä varainhoitokaudelta. Lain 64 §:n 2 momentin 10 kohdan mukaan tiekunnan kokouksessa on päätettävä tilityksen tarkastamisesta ja hyväksymisestä edelliseltä varainhoitokaudelta. Jollei tilitystä asioiden laajuuden vuoksi tai muusta syystä voida kokouksessa tarkastaa tai siinä hyväksyä, on päätettävä kahden henkilön määräämisestä ennakolta ja jäljestäpäin tarkastamaan tilitys ja antamaan kokoukselle selostus tarkastuksen tuloksesta.

4. Yksityistielain 63 §:n mukaan toimitsijamiehen ja hoitokunnan jäsenen tulee huolellisesti hoitaa tiekunnan asioita. Jos hän on tehtäväänsä suorittaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen, jollei sitä toimenpidettä, josta vahinko on aiheutunut, ole tilitystä tarkastettaessa tai muutoin hyväksytty.

5. Osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä koskevista säännöksistä poiketen tiekunnan kokouksessa ei yksityistielain mukaan päätetä vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnan jäsenille, vaan tilityksen tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Hoitokunnan jäsenen vahingonkorvausvastuun edellytyksiin puolestaan vaikuttaa yksityistielain 63 §:n mukaan vain sellainen tiekunnan kokouksen päätös, joka merkitsee vahinkoa aiheuttaneen toimenpiteen hyväksymistä. Tällainen hyväksyntä voi sisältyä tai liittyä varainhoitokaudelta annetun tilityksen tarkastukseen ja hyväksymiseen, mutta mainitun säännöksen sisällöstä seuraa, että välttämättä näin ei ole. Yksityistielaissa tarkoitettu säännönmukainen vuotuinen päätös tilityksen hyväksymisestä ei siten sinänsä ole yleisesti oikeusvaikutuksiltaan rinnastettavissa muissa yhteisömuodoissa edellytettävään vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen.

6. Yksityistielain säännökset tilityksen hyväksymisestä ja hoitokunnan jäsenten vastuusta eroavat siten niistä säännöksistä, jotka yllä mainituissa muissa yhteisöissä koskevat johtoon kuuluvien tilivelvollisten vastuun ja vastuuvapauden määräytymistä. Myös tilin- ja toiminnantarkastusta koskevien järjestelyjen suhteen samoin kuin toimielinten jäsenten vahingonkorvausvelvollisuuteen sovellettavien vanhentumissäännösten osalta yksityistielain säännökset poikkeavat osakeyhtiöitä ja osuuskuntia koskevasta sääntelystä.

7. Tiekunnassa noudatettavat hoitokunnan jäsenten tilivelvollisuutta ja vastuujärjestelmää koskevat säännökset eivät siten ole sillä tavoin yhdenmukaisia edellä mainittuja yhteisömuotoja koskevien säännösten kanssa, että olisi riittäviä perusteita ilman lain tukea katsoa hoitokunnan jäsenten olevan velvollisia kaikissa olosuhteissa pidättäytymään tiekunnan kokouksessa vuotuisen tilityksen tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta äänestyksestä. Esteellisyys vaikuttaa päätöksen pätevyyden edellytyksiin. Yksityistielain säännöksistä ilmenee, ettei päätöksellä tilityksen hyväksymisestä sinänsä ole yleistä tai välttämätöntä yhteyttä hoitokunnan jäsenen vastuun perusteisiin. Tiekunnan taloudellisten etujen suojaamiseksi ja hyvän hallintotavan turvaamiseksi ei näin ollen ole syytä horjuttaa tiekunnan säännönmukaiseen toimintaan kuuluvien päätösten pätevyyttä omaksumalla tulkinnalla yleisesti noudatettavaksi samanlainen esteellisyyssääntö, joka lain nojalla koskee toisenlaisia yhteisömuotoja ja myös oikeusvaikutuksiltaan toisenlaisia päätöksiä.

8. Tiekunnan kokouksessa osakkaan asema hoitokunnan jäsenenä voi ilman nimenomaista lain säännöstäkin olla oikeudellisesti merkityksellinen esteellisyysperuste, jos kyseessä on hänen vastuutaan koskeva tai siihen vaikuttava päätöksenteko. Tilityksen hyväksymisellä ei välttämättä ole tällaista vaikutusta, vaan tilityksen hyväksymisen merkitys hoitokunnan jäsenen vastuun kannalta riippuu siitä, voidaanko konkreettisissa olosuhteissa katsoa tilityksen hyväksymisen samalla merkitsevän vahinkoa aiheuttaneen toimenpiteen hyväksymistä. Tässä asiassa ei ole kysymys hoitokunnan jäsenten vastuun tai sen edellytysten arvioinnista. Näin ollen tiekunnan kokouksessa ei ole osoitettu tapahtuneen sellaista menettelyvirhettä, jonka vuoksi päätöstä tilityksen hyväksymisestä olisi pidettävä pätemättömänä ja tiekunnan kokous olisi tältä osin toimitettava uudelleen, kuten maaoikeus on katsonut. Tässä yhteydessä ei ole merkitystä sillä, että yksityistielain säännöksistä poiketen tiekunnan kokouksen päätös on kirjattu päätökseksi vastuuvapauden myöntämisestä eikä päätökseksi tilityksen tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

9. Siltä osin kuin maaoikeus on katsonut, että tiekunnan kokouksessa on menetelty virheellisesti pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijain valinnassa, asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden vuoksi olisi perusteita katsoa kokouksessa tapahtuneen tältä osin sellaisia virheitä, jotka edellyttäisivät kokouksen uudelleen toimittamista.

Tuomiolauselma

Vantaan käräjäoikeuden maaoikeutena antama tuomio kumotaan ja Honskbyn tiekunnan 4.5.2007 pidetty vuosikokous vahvistetaan lailliseksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pauliine Koskelo sekä oikeusneuvokset Pertti Välimäki (eri mieltä), Pasi Aarnio, Juha Häyhä (eri mieltä) ja Ilkka Rautio (eri mieltä). Esittelijä Eeva-Liisa Sarvilinna-Heimonen (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Vanhempi oikeussihteeri Sarvilinna-Heimonen: Korkein oikeus lausunee ratkaisunaan seuraavan.

Perustelut

Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, ovatko Honskbyn yksityistien tiekunnan toimielimenä olevan hoitokunnan jäsenet voineet sanotun yksityistien osakkaina osallistua tiekunnan vuosikokouksessa päätöksentekoon käsiteltäessä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä hoitokunnalle.

Yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielain) 67 §:n 2 kohdan mukaan hoitokunnan tehtävänä on pitää tiliä tiekunnan tuloista, menoista, varoista ja veloista sekä esittää tarkastettavaksi tilitys edelliseltä varainhoitokaudelta. Sanotun lain 64 §:n mukaan tiekunnan osakkaat päättävät muun muassa tilityksen tarkastamisesta ja hyväksymisestä edelliseltä varainhoitokaudelta, jollei tilitystä asioiden laajuuden vuoksi tai muusta syystä voida kokouksessa tarkastaa tai siinä hyväksyä, kahden henkilön määräämisestä ennakolta ja jäljestäpäin tarkastamaan tilitys ja antamaan kokoukselle selostus tarkastuksen tuloksesta. Yksityistielain 63 §:n mukaan hoitokunta vastaa tiekunnan asioiden hoitamisesta aiheutuneista vahingoista lainkohdassa tarkemmin mainituilla perusteilla.

Yksityistielaissa ei ole, toisin kuin eräissä muissa yhteisöoikeutta koskevissa laeissa, kuten yhdistyslaissa, osakeyhtiölaissa, asunto-osakeyhtiölaissa ja osuuskuntalaissa, hoitokunnan jäsentä koskevaa esteellisyyssäännöstä. Myöskään lain esitöistä ei ilmene, onko tarkoituksena nimenomaisesti ollut jättää esteellisyydestä säätämättä. Oikeuskirjallisuudessa tiekuntaa ja sen toimielimiä on kuitenkin verrattu osakeyhtiöön ja osuuskuntaan sekä katsottu hyvän tavan edellyttävän, että tiekunnan toimielimen jäsenet eivät osallistuisi tili- ja vastuuvapautta koskevaan päätöksentekoon.

Tili- ja vastuuvapautta koskevassa päätöksenteossa myös tiekunnassa on kysymys sen toimielimen eli hoitokunnan jäsenen toiminnan arvioimisesta. Tiekuntaa ei siten, vaikka sen oikeuskelpoisuutta ja oikeudellista toimintakykyä onkin eräiltä osin rajoitettu, ole tässä suhteessa pidettävä eri asemassa kuin edellä mainittuja oikeushenkilöitä.

Korkein oikeus katsonee maaoikeuden tavoin, että nimenomaisen esteellisyyssäännöksen puuttuessa hyvä hallintotapa ja yleiset oikeusperiaatteet edellyttävät, ettei tiekunnan toimielimen jäsen tieosakkaana voi osallistua tili- ja vastuuvapautta koskevaan päätöksentekoon.

Tuomiolauselma

Maaoikeuden tuomiota ei muutettane.

Oikeusneuvos Rautio: Honskbyn tiekunnan 4.5.2007 pidetyssä vuosikokouksessa oli päätetty muun ohella tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tiekunnan asioita hoitaneen tiekunnan hoitokunnan jäsenille. Hoitokunnan jäsenet, jotka olivat myös tiekunnan osakkaita, olivat vuosikokouksessa osallistuneet mainittua asiaa koskevaan äänestykseen.

Tiekunnan hoitokunnan jäsenen tehtäviin kuuluu yksityistielain 67 §:n 2 kohdan mukaan muun ohella tiekunnan varojen hoito, josta heidän on tehtävä tilitys varainhoitokausittain tiekunnan kokoukselle. Hoitokunnan jäsenet ovat siten vastuussa toiminnastaan tiekunnan osakkaille, jotka saman lain 64 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaisesti tiekunnan kokouksessa tarkastavat ja hyväksyvät tiekunnan varainhoitoa koskevan hoitokunnan tilityksen. Yksityistielain 63 §:n mukaan toimitsijamiehen ja hoitokunnan jäsenen tulee huolellisesti hoitaa tiekunnan asioita. Jos hän on tehtäväänsä suorittaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen, jollei sitä toimenpidettä, josta vahinko on aiheutunut, ole tilitystä tarkastettaessa tai muutoin hyväksytty.

Oikeusjärjestykseen sisältyvillä esteellisyyttä koskevilla säännöksillä pyritään yleensä turvaamaan päätöksenteon puolueettomuutta ja asiallisuutta. Esimerkiksi päätöksenteon ja asiainhoidon valvonta eri viranomaisissa ja yhteisöissä edellyttää esteellisyyttä koskevien yleisten periaatteiden huomioon ottamista. Pyrkimyksenä on esimerkiksi ehkäistä asetelma, jossa luottamusasemassa olevan päätöksentekijän oma etu ja asianomaisen yhteisön etu saattavat joutua ristiriitaan. Tämän periaatteellisen lähtökohdan mukaisesti on esimerkiksi osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja osuuskuntia koskevassa lainsäädännössä säädetty, että hallituksen jäsen on esteellinen osallistumaan sellaiseen yhteisön toimielimen päätöksentekoon, jossa on kysymys tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hänen toiminnastaan yhteisön hallituksen jäsenenä (ks. osakeyhtiölaki 5:14 §, asunto-osakeyhtiölaki 6:15 §, yhdistyslaki 26 § ja osuuskuntalaki 4:8 §). Tiekunnan hoitokunnan jäsenen asema ja tehtävät rinnastuvat sanotussa suhteessa hallituksen jäsenen asemaan ja tehtäviin muissa yhteisömuodoissa.

Yksityistielaissa ei ole hoitokunnan jäsenen esteellisyyttä koskevaa nimenomaista säännöstä eikä lain esitöistä ilmene, onko esteellisyys jäänyt tarkoituksellisesti sääntelemättä. Katson mainitusta laista kuitenkin ilmenevän, että hoitokunnan tehtävänä on hoitaa tiekunnan asioita tiekunnan kokouksen valvomana, mitä osoittaa muun muassa se, että hoitokunnan tulee varainhoitokausittain esittää varojen hoitoa koskevan tilityksensä kokouksen tarkastettavaksi. Tiekunnan kokous voi tilityksen hyväksymällä hyväksyä hoitokunnan asiainhoidon siltä osin kuin se ilmenee tilityksestä. Hoitokunnan toiminnan valvonta ei olisi todellista, jos tilitysvelvolliset hoitokunnan jäsenet voisivat itse osallistua siihen päätöksentekoon, jossa on kysymys heidän toimintansa arvioinnista tiekunnan hoitokunnan jäseninä.

Edellä mainituilla perusteilla katson, että Honksbyn tiekunnan 4.5.2007 pidetyssä vuosikokouksessa menettely on ollut virheellistä siltä osin kuin hoitokuntaan kuuluva tiekunnan osakas on voinut osallistua tili- ja vastuuvapauden myöntämiseen edelliseltä varainhoitokaudelta. Tämän vuoksi hylkään tiekunnan valituksen ja pysytän maaoikeuden tuomion.

Oikeusneuvos Häyhä: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Rautio.

Oikeusneuvos Välimäki: Päädyn Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevään lopputulokseen, mutta perusteluni hoitokunnan jäsenten esteellisyyttä koskevien kohtien 1 - 8 sijasta ovat seuraavat:

Yksityistielaissa ei ole säännöksiä siitä, onko hoitokunnan jäsen esteellinen tiekunnan vuosikokouksessa tieosakkaana päättämään tilityksen hyväksymisestä edelliseltä tilikaudelta.

Esteellisyyden puolesta puhuvat seuraavat näkökohdat:

Yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 7 luvusta ja 50 §:n 2 momentista ilmenee, että tiekunnan päätösvaltaa käyttävät tieosakkaat tiekunnan kokouksessa ja tiekunnan hallintoa hoitaa tiekunnan kokouksen määräajaksi valitsema toimielin, jona toimii joko toimitsijamies tai kolmijäseninen hoitokunta kuten tässä tapauksessa. Tiekunnan varainhoitoa koskevasta tiekunnan kokouksen ja hoitokunnan suhteesta on määrätty, että hoitokunnan tehtävänä on pitää tiliä tiekunnan tuloista, menoista, varoista ja veloista sekä esittää tiekunnan kokoukselle tilitys edelliseltä varainhoitokaudelta. Tilityksen tarkastamisesta ja hyväksymisestä päättää tiekunnan kokous tavallisesti tilintarkastajien lausunnon pohjalta. Yksityistielain 63 §:n mukaan hoitokunnan jäsenen on hoidettava huolellisesti tiekunnan asioita. Jos hän on tehtävää suorittaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tiekunnalle vahinkoa, hän on korvausvelvollinen, jollei vahinkotekoa ole tilitystä tarkasteltaessa tai muutoin hyväksytty. Lain 61 §:n mukaan tiekunnan kokous voi vapauttaa hoitokunnan jäsenen tehtävästään myös ennen toimikauden päättymistä.

Tiekunnan päätöksenteko ja hallinto on siis järjestetty siten, että hoitokunnan jäsen on tili- ja vastuuvelvollinen tiekunnalle. Tiekunnan kokouksella on oikeus valvoa hoitokunnan jäsenen toimintaa ja saattaa hänet myös vastuuseen. Näin ollen päätöksenteko ja hallinto on tiekunnassa järjestetty samalla tavalla kuin muissakin yhteisöissä esimerkiksi osakeyhtiössä, asunto-osakeyhtiössä, osuuskunnassa ja yhdistyksessä. Niitä koskevissa laeissa on myös säädetty, että hallinnosta vastuulliset ovat esteellisiä päättämään omasta vastuustaan yhteisölle. Tämän säännön voi sanoa olevan yleinen yhteisöoikeudellinen periaate.

Hoitokunnan jäsenen vahingonkorvausvastuuta koskevan yksityistielain 63 §:n sanamuodon mukaan pelkästään tilityksen hyväksyminen ei tarkoita vastuuvapauden myöntämistä tai muunlaista hoitokunnan jäsenen korvausvastuusta vapauttamista ellei vahinkotoimenpidettä ole tilitystä tarkasteltaessa tai muutoin hyväksytty. Kuitenkin riippuen tilityksen tarkastelussa esitetystä selvityksestä ja tiekunnan taloudenpidon laajuudesta tilityksen hyväksyminen voi saada korvausvastuun suhteen merkityksellisiä vaikutuksia seuraavista syistä.

Tiekunnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen vaan tienpito, jota rahoitetaan tieosakkailta kerättävillä tiemaksuilla. Tämän vuoksi hoitokunnan mahdollinen vahinkoa aiheuttanut päätös tai toimenpide ilmenee tavallisesti kohonneina tiemaksuina. Hoitokunnan antaman tilityksen tarkastelun yhteydessä tiekunnan kokouksella saattaa siten olla oikeat ja riittävät tiedot myös hoitokunnan jäsenen korvausvastuun arvioimiseksi. Näistä syistä tilityksen hyväksymisellä ja siihen tavan mukaan liitetyllä vastuuvapauslausumalla saatetaan antaa merkitystä hoitokunnan jäsenen vahingonkorvausvastuun arvioinnissa siten, että tilityksen hyväksymisen katsotaan koskevan myös vahinkotoimenpiteen hyväksymistä ja mahdollisesti myös korvausvastuusta vapautumista. Tämä puoltaa sitä, että hoitokunnan jäsenen esteellisyys koskisi myös tilityksen hyväksymisestä päättämistä.

Esteellisyyttä vastaan puhuvat seuraavat näkökohdat:

Kuten yksityistielain 64 - 66 §:stä ilmenee tiekunnan kokouksen kokousmenettelyä koskevat säännökset koskevat monia kysymyksiä ja ovat yksityiskohtaisia. Säännöksiä on myös muutettu viime vuosikymmeninä useasti. Tähän nähden se, että hoitokunnan jäsenen esteellisyyttä koskevat kysymykset samoin kuin muutkin esteellisyyskysymykset on jätetty sääntelemättä, voidaan ymmärtää tietoiseksi ratkaisuksi.

Tämä ratkaisu voi tarkoittaa, että yhteisöoikeudellisia esteellisyyssääntöjä ja periaatteita ei tiekunnassa lainkaan sovelleta. Tämän vaihtoehtoa voidaan perustella käytännöllisillä syillä. Käytännössä tiekunnan asioita hoitavat henkilöt, joilla on harvoin oikeudellista asiantuntemusta. Tämän takia kokousmenettelyn tulee olla kansanomaista eikä sitä rasiteta oikeudellisesti vaikealla ja periaatteellisella sääntelyllä kuten esteellisyyssääntelyllä. Siksi kokousmenettelyä koskeva sääntelykin on kohdistettu yksinkertaisiin kysymyksiin.

Toisaalta esteellisyyskysymyksien jättämisen sääntelemättä voidaan katsoa tarkoittavan, että niiden ratkaiseminen on tarkoitettu jättää oikeuskäytännössä kehiteltäväksi. Tätä vaihtoehtoa vastaan voidaan kuitenkin esittää seuraavat seikat.

Periaatteellisena lähtökohtana on pidettävä yksityistielakiin perustuvaa tieosakkaan oikeutta osallistua tiekunnan kokouksessa tiekunnan asioista päättämiseen. Oikeudessamme on sääntönä, että kun yhteisöissä ja muissa yhteyksissä päätöksentekoon osallistumista on rajoitettu esteellisyyden perusteella, tämä rajoitus perustuu lakiin.

Esteellisyyssäännön tehokkuus edellyttää, että sen noudattamatta jättämisestä seuraa yleensä tiekunnan kokouksen päätöksen tehottomuus. Lainkäytön ennakoitavuus edellyttää, että näin merkityksellisen seuraamuksen pitää perustua kirjoitettuun lakiin eikä oikeuskäytäntöön perustuviin esteellisyyssääntöihin.

Yhteisöjen päätöksentekoa ja hallintoa koskevat esteellisyyskysymykset ovat monitahoisia. Hoitokunnan jäsenyyteen perustuvan esteellisyyden lisäksi tiekunnan kokouksessa voi tulla esiin kysymys siitä, onko tieosakas esteellinen osallistumaan häntä tai hänen läheistään koskevasta asiasta päättämiseen. Lisäksi hoitokunnan sisäisessä päätöksenteossa voivat tulla esiin omat esteellisyyskysymyksensä. Kun näitä muitakaan esteellisyyskysymyksiä ei ole yksityistielaissa säännelty, yhteisöoikeudellista esteellisyyttä koskevan periaatteen hyväksyminen yhdessä suhteessa herättää epävarmuuden periaatteen soveltumisesta muihin tilanteisiin.

Kantani:

Yleinen vakiintunut yhteisöoikeudellinen periaate ja sen perusteluksi esitetyt asiasyyt puoltavat selvästi sitä, että hoitokunnan jäsen on tiekunnan kokouksessa esteellinen päättämään hoitokunnan antaman tilityksen hyväksymisestä. Kun tätä kysymystä ei ole yksityistielaissa säännelty kuten ei muitakaan esteellisyyskysymyksiä, sääntelyn voidaan arvioida olevan tieosakkaiden oikeussuojan osalta puutteellista. Tämä puoltaa sitä, että esteellisyyssääntöjä pitäisi kehittää oikeuskäytännössä. Tässä tapauksessa hoitokunnan jäsenten voitaisiin katsoa olleen esteellisiä.

Katson kuitenkin, että esteellisyyttä vastaan puhuvat näkökohdat ovat painavampia. Esteellisyystilanteet, esteellisyysperusteet, esteellisyyden ulottuvuus ja sen oikeusseuraamukset ovat myös tiekunnassa niin periaatteellisia ja monitahoisia, että niitä koskevat peruskysymykset on ratkaistava lainsäädännössä. Kun yksityistielaissa ei ole säännöksiä siitä, että hoitokunnan jäsen olisi esteellinen päättämään tiekunnan kokouksessa tilityksen hyväksymisestä, katson, etteivät hoitokunnan jäsenet ole olleet tässä tapauksessa esteellisiä.